Iso pytty (vai ei?) + isot venat ja kaasarit (GY6 , 139QM*)

[xx851z]

Joo, eroja on venttiileissä. Jore61 haukkui heikoiksi jollain videonpätkällään venttilit, joissa on mersun merkkiä muistuttava kuvio. Olen nähnyt niitä sittemmin myynnissä, pitää pysytellä loitolla moisista. Tekee kipeää koneelle, jos lautanen putoaa männän päälle täysillä kierroksilla
Toistaiseksi tosin venakokemukseni näissä rajoittuvat yksien vakioventtiilien läppäykseen.

[Coastside]

Venan jousissa on maalimerkit toisessa päässä. Mitenkähän päin ne tulee?

[-Zone-]

Jorella on menny jo useempikin vena, mutta mä itseasiassa vähän epäilen sillä syyksi liiallista kuumuutta yhdessä niiden sen järeenostoisten nokkien kanssa. Eli ei siis varsinaisesti venan syy. Jorehan kun käyttää 90cc pytyssä putkessa vakioo alkukäyrää ja se saattaa nostaa pakovenan lämpöjä. Lisäsyytä voi myös olla se sen s.a.c. venttiilin tekeminen. Niistä kansista kun puuttuu se kanava ja jore on sen itse niihin tehnyt jotta se saisi happea pakokaasujen joukkoon jotta putki paukkuisi moottorijarrutuksesssa. Se kanava vaan kun puhaltaa sen hapen suoraan pakoventtiilin lautaseen ja jos pakovena on jo muutoinkin punahehkussa niin hapen antaminenhan vaan nostaa venan lämpöjä entisestään. Juurikin lisähapen puhaltamisella hiillokseen on ammoisista ajoista rautaa notkistettu.

Venan jousissa on maalimerkit toisessa päässä. Mitenkähän päin ne tulee?

Mä mittasin niistä jousista hivenen eri puristusvoimat ja olen aina pistänyt jäykemmät niistä pakopuolelle. Mä olen ymmärtänyt sen värikoodauksen merkkaavan jäykkyyttä. Mulla oli muistaakseni värimerkinnät sinisellä ja punaisella.

[Coastside]

Mulla on virivaran pitkä setti ja sen merkit on punaiset. Voisin lyödä vetoa että olen nähnyt valkoisetkin.

[-Zone-]

En lyö vetoa, sillä olen nähnyt myös. 
Mut siis ruuvipenkkiin laitoin venajouset päällekäin ja puristin niitä kasaan. Kyllä se toinen oli löysempi kun tönärillä mittasin pituudet. Ulommaisessa ja sisimmäisessä sama homma siis.

[xx851z]

Venan jousissa on maalimerkit toisessa päässä. Mitenkähän päin ne tulee?

Kävin tallissa ja käytin 2012 Agilitystä peräisin olevasta varaosakoneesta venttiilikopan irti, keltaiset merkit molemmissa venttiileissä jousen yläpäässä.

[-Zone-]

Piti oikein itsekin irrottaa nuo jouset tuosta sisällä irrallaan olevasta kannesta. Toisessa ulommassa merkintä punaisella, toisessa ulommassa sinisellä. Sisemmissä sama homma. Sisemmissä jousissa nousu sama koko kierteen matkalla, ulommissa kierre harvempi merkintäpäässä. Ne olen mielestäni aina laittanut venakoppaan päin, mutta saattaa olla että joku kansi on tullut koottua toisinpäinkin. On kyllä ihan toiminut. Venttiilin sulkeminenhan se jousen tehtävä vaan loppupeleissä onkin. Sormissa näitä jousia päällekäin puristaessa ei osaa oikein sanoa onko jäykkyydessä eroa vai ei, mutta ruuvipenkissä tönärillä mitatessa näissä oli eroa jäykkyydessä kun ne joskus kevättalvella mittasin kun tuon kannen kasasin. Ei suuri ero mutta on. Nuo punaiset on jäykemmät.

Varaosalaatikosta löytyi yhdet varalle hankitut venajouset. Kaikissa merkintä valkoisella. Merkintä ulommissa kierteen harvassa päässä, sisemmissä ei nousussa havaittavia eroja. Sormin ei näistäkään osaa sanoa jousijäykkyyseroja kun tässä niitä puristelen. Sormissa puristellen nämä valkoiset tuntuu kyllä kevyemmiltä mitä ton toisen jousisarjan siniset (joita jäykemmät oli siis ne punaiset).

E: Tarkistin varmuudeksi mitä tuo huolto/korjausmanuaali mainitsee, mutta siellä ei ollut jousien asennussuunnasta mitään. Minimipituudet oli kuten esim venaohjurin välys yms. mitat.

[xx851z]

E: Tarkistin varmuudeksi mitä tuo huolto/korjausmanuaali mainitsee, mutta siellä ei ollut jousien asennussuunnasta mitään. Minimipituudet oli kuten esim venaohjurin välys yms. mitat.

Kun keväällä käytin kulkimesta kannen irti, muistan että siinäkin oli ainakin ulommat jouset värillinen pää ylöspäin. Väri oli muistaakseni valkoinen tai jokin vaaleanharmaa. Sisemmistä jousista ei ole muistikuvaa ja varamoottorista en näe sisempiä jousia irrottamatta ja purkamatta kantta.

[openflow]

Olipas huomattavasti helpompi homma kuin kuvittelinkaan tämä laakereiden ja rattaiden irrotus. Koko hommassa meni alle puoli tuntia. On se vaan niin helppoa kun on oikeat tyäkalut.

Remontit helpottuu ja nopeutuu huomattavasti, kun on kunnolliset työkalut. Täytyypä jossain vaiheessa itsekin hommata vastaavanlainen ulosvetosarja.

Pitää olla sitten tarkkana, että kasatessa ratas tulee takaisin samaan kohtaan. Uskoisin, että kestävyys paranee kun sinne laittaa laatulaakerit.

Venan jousissa on maalimerkit toisessa päässä. Mitenkähän päin ne tulee?

Maalimerkit ylöspäin, näin taitaa olla kaikissa 4t-vehkeissä. Jos ei ole merkintöjä, sitten harvempi kierre ylöspäin.

[tommi]

Jos joku innostuu samaan hommaan, ja sattuu vahinko, niin allekirjoittaneelta löytyy noita rattaita. Varsinkin tuo pienempi on niin heiveröinen että saattaa hyvinkin murtua irtivedettäessä. Noitahan ei myydä erikseen, eli jos hajoaa, niin pitää ostaa uusi kampura.

[-Zone-]

Noiden eri kampurasta irtivedettyjen rattaiden kanssa olisi hyvä olla jigi joka ohjaa uuden rattaan samaan asentoon.. Kunpa noissakin olisi kiila ohjaamassa vaikka lämpösovitteella nyt akselilla kiinni ovatkin. Öljypumpun ratashan ei sitä niin tarvitse mutta nokkarattaassa olisi saanut olla. Estäisihän se samalla mahdollisen valssausliikkeen akselin ja rattaan välillä ja toimisi ratasta kiinnitettäessä ohjurina.

[Coastside]

Minulla olisi varaosiksi kaksi kampuraa. Toisessa vääntyi kiertokankin ja toisessa fuskaa magneeton stefan puoleinen akseli hieman öljyä. Laakerit on hyvät.

[-Zone-]

Pistetään nyt tänne kun asia tavallaan liittyy kannen pakopuolen hengittävyyteen. Elikkäs hiukan asiaa pakoputkesta. Ajattelin että teen pdf-tiedoston kun oli useampi kuva. Foorumille postatut kuvat tahtoo ajanmittaan kadota kuvapalveluista ja muutoinkin koko asia hautautuu ennenpitkää historiaan, niin ainakin näin pdf:ä ne pysyy tekstin kanssa kaikki nipussa. - http://www.mediafire.com/view/gcd61nizqx716n6/Kirurgiaa_Baotianin_pakoputkelle.pdf

E: Olihan muutes mielenkiintoista kuvata. Tuo pudonnut kamera toimii mutta näyttöön ei tule minkäänlaista kuvaa. Virtavalokaan ei syty vaikka kamera päälle meneekin. Zoom ei toimi mutta kamera tarkentaa ok ja sen äänestä kuulee että se on ylipäätään päällä. Mitään ääntä ei kuulu kuvaa otettaessa, niin ei ole täyttä varmuutta ottaako se kuvan vai ei.

[-Zone-]

Ei oikein ollut mihin tätä olisi postannut, niin menköön nyt tänne kun muutoinkin juttu pyörii virittämisen ympärillä.
Tein koemittauksen vakio vs virin ja varan tehokkaammalla tuulettimella. Mittasin tuuletinkopasta tuulettimen imemää ilmamäärää ja ilmavirran nopeutta. Anemometrin kalibroin virtauspinta-alan mukaan ja lukemat pitäisi olla jotakuinkin todellisia lukemia (tuuletinkopassa on mm. vääristäviä ritilöitä) ja mitään hirveän suuria eroja ei esille tullut. Vieressä on kierroslukumittari. Tarkoitus olisi vielä tehdä uusi mittaus käyttäen suurta kalibrointilukemaa jotta ero lukemina muodostuisi suuremmaksi vaikka ei määrällisesti näin tietysti paikkaansa enää pidäkkään mutta siitä on helpompi laskea prosenttuaalinen ero.

Tämmöistä kertoi tämä ensimmäinen mittaus:


E: Selvennetään siis että lukemat ovat 19,8 ja 19,9 / 7000 rpm ** 7,3 ja 7,9 / 8000 rpm.
E2: http://www.mediafire.com/watch/9scjgbgt5dkij6m/2014-09-04.mp4
Kameran näyttökin alkoi puoliksi toimiin. Mikrofonikin on näemmä ottanut osumaa.

EDIT: Asiassa ilmennyt eroavaisuuksia. Mittauksen tulokset eivät ole enää yleishyödyllisiä.

[openflow]

Mielenkiintoinen testi. Aika pieneksi jäi ero alle 10%. Paljonkohan muuttuisi jos ottaisi ne ritilät tuuletinkopasta pois?