Tässä artikkelissa käsitellään suurien muovikatehalkeamien korjaamista kotikonstein ja ilman muovihitsaamista. Menetelmä sopii hyvin pitkien katehalkeamien korjaamiseen. Mikäli esimerkiksi kiinnikekannakkeita on kuitenkin rikki, tulee useimmiten helpommaksi uudeen katteen ostaminen. Pienien katekorjauksien tekemistä on käsitelty erillisessä artikkelissa.
1. Aluksi kate puhdistetaan huolellisesti halkeaman ympäriltä niin etu- kuin takapuolelta. Mikäli halkeama on reunassa, puhdistetaan myös halkeaman sisäpinnat raottamalla sitä varovasti. Puhdistuksessa ei tule käyttää hiomavahoja tai mitään, mikä jättää vaha- / rasvapinnan katteeseen. Hyvänä puhdistusaineena toimii useimmiten fairyvesi, mutta tehokkaasti kaikki rasvat saa pois ns. silikoninpoistoaineella. Muovikatteet kestävät useimmiten myös käsittelyn esimerkiksi sinolilla (asetoni tai styreeni ei puhdistamiseen sovellu!).
Kuva1. Tyypillinen katevaurio.
2. Kun kate on puhdistettu, porataan katehalkeaman molempiin päihin noin 3-6mm:n reiät. Näiden reikien tarkoitus on estää halkeaman laajentuminen. Reikien poraamisen jälkeen porataan samaisella terällä koko halkeaman matkalle reikiä tasaisin välein siten, että reikien väliin jää noin 4-8mm poraamatonta aluetta. Kaikki reiät porataan katteen etupuolelta, mahdollisimman siistin pinnan aikaansaamiseksi.
Kuva2. Rei'itetty katehalkeama.
3. Reikien poraamisen jälkeen tarvitaan kartioterä, jolla ajetaan esimerkiksi Dremeliä käyttäen tasainen ura koko halkeaman matkalle katteen etupuolelle.
Kuva3a. Kartioterä.
Kuva3b. Valmis ura.
4. Katteen takapuoli hiotaan halkeaman ympäriltä melko karkealla hiomapaperilla (esim. 80). Hiominen kannattaa tehdä huomattavasti halkeamaa laajemmalta alueelta, jotta alueelle saadaan hyvä tartuntapinta. Hiomisen jälkeen katteen etu- ja takapuoli puhdistetaan halkeaman ympäriltä vielä kertaalleen huolellisesti ja kaikki ylimääräiset purseet poistetaan.
Kuva4. Karkeahionta katteen takapuolella.
5. Puhdistamisen jälkeen katteen takapuolelle levitetään polyesterihartsia siten, että se pursuaa etupuolen rei'istä jonkin verran lävitse ja täyttää kartioterällä tehdyn uran ainakin osittain (kovetteen osuus seoksessa on noin 1-2 prosenttia, ei enempää!). Hartsin päälle painetaan lasikuitumattoa tai lasikuitusaumanauhaa ja lisätään taas hartsia, kunnes lasikuitumatto kastuu kokonaan. Ilmakuplat telataan pienellä telalla tai töpötellään pois pensselillä. Mikäli mahdollista, pyri käyttämään hartsia, joka reagoi mahdollisimman vähän lämpötilanvaihteluihin!
Hartsi tulee levittää noin 15-20 asteen lämpötilassa parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi. Hartsia tulee käyttää ainoastaan hyvin tuuletetussa tilassa, ja hengityssuojan sekä hanskojen käyttö on aivan välttämätöntä sillä kovetin (metyylietyyliketoniperoksidi) ärsyttää voimakkaasti ihoa ja hengitysteitä. Kaikki hartsiin kosketuksissa olleet työvälineet puhdistetaan kuiduttamisen jälkeen asetonilla tai styreenillä. Mahdollisia työrättejä ei jätetä muuta kuin paloturvalliseen paikkaan, sillä polyesterihartsi ja kovete ovat erittäin tulenarkoja materiaaleja ja harsi kuumenee voimakkaasti kuivuessaan.
Kuva5. Polyesterihartsi levitetty.
6. Hartsin levittämisen jälkeen katteen etupuolelle kiinnitetään halkeamaa leveämpi muovikalvo. Muovikalvoa kiinnitettäessä tasoitetaan samalla lastalla paikkauskohtaa siten, että hartsi täyttää koko uran ja ylimääräinen hartsi poistuu kalvon alta. Pyri kiinnitämään kalvo siten, ettei se mene kourulle halkeaman kohdalta vaan on mahdollisimman tiukka. Ole erityisen huolellinen, että halkeaman reunat asettuvat täysin vastakkain.
Kuva6. Muovikalvo kiinnitetty.
7. Korjatun katteen annetaan kuivua huolellisesti (mielellään vuorokausi), jonka jälkeen muovikalvo poistetaan ja pinta viimeistellään. Mikäli haluat tehdä kohdasta huomaamattoman, paikkakohtaa karhennetaan ensin hiomapaperilla (karkeus esim.180), jonka jälkeen katteen näkyvälle puolelle levitetään tasaisesti saumakohtaan ja aavistuksen sen ympärille muovipakkeli (ns. hienotäyte). Jo pakkelin levitysvaiheessa tulee pyrkiä siihen, että määrä on sopiva ja täyttää vain juuri ja juuri näkyvän sauman.
Kuva7. Kalvon poistamisen jälkeen.
Kun pakkeli on kuivunut, aloitetaan hiominen. Hiomisessa kannattaa käyttää karkeudeltaan 800 vesihiomapaperia. Kun vesihiomapaperi on kunnolla vettynyt, hio ylimääräistä pakkelia pois pyörittämällä paperia äärimmäisen varovasti vain ja ainoastaan pakkeloidulta alueelta siten, että et riko alkuperäistä maalipintaa jonka päälle myös pakkelia hieman levitit (ja joka siis paljastuu osittain pakkelin hiouduttua). Lakkapinnan rikkoutuminen ei haittaa, sillä korjauskohta lakataan myöhemmin. Kun pakkelipinta (ja koko pinta on tasainen) suorita viimeistelyhiominen vieläkin hienommalla paperilla käyttäen esimerkiksi karkeutta 2 000.
8. Kun alue on kauttaaltaan tasainen, levitetään katteen väristä maalia saumakohtaan esimerkiksi pienoisruiskulla. Pyri siihen, että maalikerroksen paksuudeksi tulee sellainen, joka juuri ja juuri peittää sauman.
9. Maalin kuivuttua pinta puhdistetaan huolellisesti ja lakataan. Lakkaaminen kannattaa suorittaa niin ikään pienoisruiskulla, mutta onnistuu myös automaaliruiskulla tai jopa spray-pullolla. Lakka kannattaa suihkuttaa viistottain ja sitä ruiskutetaan myös hivenen kohteen ylitse siten, ettei saumaa synny ja häivytys alkuperäiseen lakkakerrokseen mahdollistuu. Lakkakerroksia kannattaa ruiskuttaa useita kerrospaksuuden ollessa kuitenkin mahdollisimman ohut. Mikäli pinta ei näytä kuivuttuaan hyvältä, voidaan se hioa uudelleen vesihiomapaperilla ja suorittaa lakkaus.
Kun pinta on täysin kuivunut, se kannattaa vahata. Pieniä virheitä voidaan korjata myös hiomavahan avulla (esim. Farecla, tai Cleaner). Mikäli käytät hiomavaa, levitä myös varsinainen vaha tämän jälkeen.
Menetelmää käyttämällä ei saada maalisävyeroista johtuen täysin virheetöntä jälkeä, mutta lopputulos on kuitenkin melko hyvä ja koko katetta ei tarvinnut hioa ja uudelleen maalata.
samppa(@)skootterini.com
Kirjoittaja ei ota vastuuta ohjeiden oikeellisuudesta, virheellisestä tulkinnasta yms. Jokainen käyttää ja noudattaa ohjeita aina omalla vastuullaan. Tekstin ja kuvien kopioiminen ilman tekijän lupaa kielletty.
